Osinkoverotus, miten osinkotuloja verotetaan Suomessa?

Osinkoverotus Suomessa määräytyy yrityksen oikeudellisen luonteen ja osingon saajan henkilökohtaisen verotuksen perusteella. Osinkoverotus Suomessa riippuu siitä, onko osinkoa jakava yhtiö listattu vai listaamaton ja kuka osingon saa. Listaamattoman osakeyhtiön omistajalla osinko voidaan verottaa osittain pääomatulona ja osittain ansiotulona. Huolellisella verosuunnittelulla yrittäjä voi vaikuttaa osinkojen verotukseen ja löytää taloudellisesti järkevän tavan nostaa varoja yrityksestään.

Mitkä ovat osinkoverotuksen perusperiaatteet Suomessa?

Osakeyhtiön voittoa verotetaan kahdella tasolla. Ensin yritys maksaa verotettavasta tuloksestaan yhteisöveron. Kun yritys jakaa voittoaan osinkoina, osingonsaajaa verotetaan erikseen osinkotulosta.

Osinkojen verotus vaihtelee yhtiömuodon ja osingonsaajan mukaan. Pörssiyhtiöstä yksityishenkilön saama osinko on pääsääntöisesti 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 15-prosenttisesti verovapaata tuloa.

Listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotukseen vaikuttavat puolestaan yhtiön nettovarallisuus, osakkeiden matemaattinen arvo ja jaettavan osingon määrä.

Miten listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotus toimii?

Listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotuksessa keskeinen tekijä on osakkeiden matemaattinen arvo, joka lasketaan yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuden perusteella.

Osinkojen verotus määräytyy pääsääntöisesti seuraavasti:

• Enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta: Osinko käsitellään pääomatulo-osinkona.

• Enintään 150 000 euroa vuodessa: Pääomatulo-osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa.

• Yli 150 000 euroa: Ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata.

• Yli 8 % matemaattisesta arvosta: Ylimenevästä osingosta 75 % verotetaan ansiotulona ja 25 % on verovapaata.

150 000 euron raja on osakaskohtainen ja koskee saman verovuoden aikana kaikista listaamattomista yhtiöistä saatuja pääomatulo-osinkoja yhteensä.

Kun veronalaisen pääomatulon verokanta on 30 %, enintään 150 000 euron pääomatulo-osingon efektiivinen henkilökohtainen vero on 7,5 %. Jos pääomatulojen ylempi 34 % verokanta tulee sovellettavaksi, vastaava vero on 8,5 %.

Mikä on pääomatulo- ja ansiotulo-osingon ero?

Pääomatulo-osingon verotus perustuu osakkeiden matemaattiseen arvoon ja osingon määrään. Ansiotulo-osinkoa syntyy silloin, kun listaamattomasta yhtiöstä jaettu osinko ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Ansiotulo-osingon veronalainen osuus lisätään osingonsaajan muihin ansiotuloihin, jolloin verotus määräytyy progressiivisesti. Suuremmilla ansiotuloilla verorasitus voi olla huomattava.

Yrittäjän kannattaa siksi arvioida osinkojen määrää suhteessa yrityksen nettovarallisuuteen sekä omiin muihin tuloihinsa.

Miten yrittäjä voi optimoida osinkoverotustaan?

Osinkoverotuksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen tilikauden päättymistä. Tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat yrityksen nettovarallisuus, voitonjakokelpoiset varat sekä yrittäjän henkilökohtainen tulotilanne.

Nettovarallisuuden kasvattaminen voi mahdollistaa suuremman pääomatulo-osingon. Esimerkiksi voittojen jättäminen yritykseen voi vahvistaa omaa pääomaa ja parantaa tulevien vuosien osingonjakomahdollisuuksia.

Palkan ja osingon suhdetta kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Yrittäjälle edullisin vaihtoehto riippuu muun muassa ansiotulojen määrästä, yrityksen tuloksesta ja osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Osingonjaon ajoittaminen voi myös vaikuttaa verotukseen. Samalla on varmistettava, että yhtiöllä on riittävästi jakokelpoisia varoja ja että osingonjako ei vaaranna yrityksen maksukykyä.

Verosuunnittelussa on tärkeää huomioida sekä yrityksen että yrittäjän kokonaisverotus.

Milloin osinkoverotus vaatii erityistä huomiota?

Osinkojen verotus voi muuttua olennaisesti esimerkiksi silloin, kun yrityksen nettovarallisuus kasvaa tai pienenee, osinkoja jaetaan poikkeuksellisen paljon tai yrityksen omistusrakenne muuttuu.

Myös osakkeiden matemaattisen arvon laskentaan liittyvät osakaskohtaiset oikaisut voivat vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi työpanokseen perustuvien osinkojen verotuksessa sovelletaan erityissäännöksiä.

Yritysjärjestelyissä ja suuremmissa voitonjaoissa onkin suositeltavaa selvittää verovaikutukset etukäteen taloushallinnon asiantuntijan kanssa.

Yhteenveto – suunnitelmallisuus auttaa osinkoverotuksessa

Osinkoverotus Suomessa perustuu yrityksen tuloksen ja osingonsaajan verotukseen. Listaamattoman osakeyhtiön omistajalle erityisen tärkeitä ovat yhtiön nettovarallisuus, osakkeiden matemaattinen arvo ja osinkojen määrä.

Oikein suunniteltu osingonjako voi keventää yrittäjän verorasitusta ja samalla turvata yrityksen taloudelliset toimintaedellytykset.

Tarvitsetko apua osinkoverotuksen tai yrityksesi voitonjaon suunnittelussa?

Tilitiimi T&M auttaa yrittäjiä taloushallinnon, verotuksen ja yrityksen talouden suunnittelun kysymyksissä. Tutustu verotuspalveluihimme ja kysy, miten voimme auttaa yritystäsi.Aiheesta lisää

• Veroneuvonta yrityksille, kuinka optimoit verotuksen?

• Yrityksen verotus, mihin veroihin yrittäjän tulee varautua?

• ALV käytännössä, yrittäjän tärkeimmät huomioitavat